OSAKASKUNTIEN TYÖKALUJA










  Kalastuslakiin ja yhteisaluelakiin tuli vuoden 2001 alussa merkittäviä muutoksia. Kahden päällekkäisen, samalla alueella toimineen organisaation, kalastuskunnan ja osakaskunnan toiminta yhdistettiin. Uudistuksen seurauksena kalastuslaki ei enää säätele kalastuskuntien järjestäytymistä, mutta muutoin kalastuskunta käsitteenä jäi edelleen kalastuslakiin. Jos samalla vesialueella oli järjestäytyneenä sekä osakaskunta että kalastuskunta, jäivät kalastuskunnan säännöt voimaan. Siltä osin kun nämä säännöt ovat ristiriidassa yhteisaluelain kanssa, noudatetaan yhteisaluelakia. Järjestäytyneinä osakaskuntina toimivien kalastuskuntien, joita Kaakkois-Suomen alueella on noin 500 tulisi muuttaa sääntönsä yhteisaluelain mukaiseksi. Osakaskunnan säännöt tai sääntömuutos on vahvistettava Aluehallintovirastossa os. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto,  PL 200, 65101 Vaasa. Sähköposti: kirjaamo.lansi(at)avi.fi. Ohessa alla on kolme (3) sääntömallia. Sääntömalli 4 on perusmalli, jossa lain kirjain täyttyy. Sääntömalliin 5 on lisätty 9§:lä jossa käsitellään osakaskunnan hoitoa varten tarpeelliset seikat kuten pyydysmäärät ja yksiköinti. Kumpaakin mallia on vahvistettu aiemmin ELY-keskuksessa. Sääntömalli 6  on toimitsijamies pohjainen malli, jossa tilikausi on 4 vuotta. Tämä malli on kevein mahdollinen.
Sääntömalli4
Sääntömalli5
Sääntömalli6

Osakaskunnan kokouksesta tiedotetaan kaikille osakkaille lähetettävällä kirjeellä tai siitä annetaan tieto muulla tavalla todisteellisesti. Kokouskutsu voidaan antaa myös siten että kokouksesta kuulutetaan yhdessä tai useammassa paikkakunnalla leviävässä sanomalehdessä. Tärkeää on informoida niitä osakkaita jotka asuvat toisella paikkakunnalla.  Osakaskunnan säännöissä määritetään kokouskutsun menettelytapa, kuitenkin huomioiden yhteisaluelain hengen. Alla on kokouskutsumalli.
Kokouskutsu

Osakaskunnan kokouksissa käsitellään monenlaisia asioita jotka liittyvät kalastukseen, vesiliikenteeseen, vesijättöihin ja yhteisen etuuden käyttämiseen. Päätökset eivät aina mene oikein ja osakas saattaa tuntea että oikeuksia on loukattu tai että päätös ei ole syntynyt lainmukaisesti. Yhteisaluelaki lähtee siitä että osakkaalla on oikeus pyytää oikaisua päätökseen. Koska osakaskunnan lainmukaiseen toimintaan liittyy erillaisia tiedoksiantoon ja päätösten nähtävilläpitoon liittyviä aikoja, on osakas usein niistä ymmällään. Asian ymmärtämiseksi voi tutustua asiaan oheisesta linkistä.
Oikaisuvaatimus

Osakaskunnan toiminnasta on hyvä tehdä vuosittain vaikka lyhyempikin toimintakertomus  tuloslaskelmineen. Ohessa toimintakertomuslomake ja tuloslaskelma pdf-tiedostona.
 Toimintakertomus
Tästä voit ladata myös tuloslaskelman excel-taulukkona.
Tuloslaskelma

Suomen laajuisesti on havaittavissa trendiä osakaskuntien yhdentymisiin. Yhdentymisistä on havaittu saavutettavan erinäisiä etuja, kuten esim. osakkaiden kalastusoikeuden laajenemista, kalastuksen ja valvonnan helpottumista, hallinnointikulujen pienenemistä, kalaveden käytön ja hoidon suunnittelun helpottumista, yms. Mikäli osakaskunnilta löytyy mielenkiintoa selvittää mahdollisuuksia yhdentymisiin, niin lisätietoa asiasta saa mm. maanmittauslaitoksesta ja kalatalouden keskusliitosta. Lisää syventävää tietoa yhteisistä vesialueista ja niiden yhdistämisestä on kirjoittanut ansiokkaasti Tekniikan tohtori ja maanmittausinsinööri Pekka Vilska väitöskirjassaan.

Osakaskunnat myöntävät erilaisia kalastuslupia vesialueilleen. Satunnaiset kalastajat ovat usein ihmeissään etsiessään kalastuslupien myyjää alueeltaan! Ei hätää, kymenlaaksolaisten osakaskuntien yhteystiedot löytyvät täältä.

Ilmoita osakaskunnan muuttuneet yhteystiedot Maanmittauslaitokselle ja Aluehallintovirastolle
Osakaskunnilla on lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa ajantasaiset tiedot hoitokunnan puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajasta tai toimitsijasta ja hänen varamiehestään Maanmittauslaitokselle ja Aluehallintovirastolle. Maanmittauslaitokselle asian voi ilmoittaa seuraavalta sivulta.
Aluehallintovirastolle (AVI) asian voi ilmoittaa sähköpostilla osoitteeseen

kirjaamo.lansi@avi.fi
 
Onginta ja pilkintä ovat yleiskalastusoikeuksia, joiden harjoittamiseen ei tarvita lupia. Yleiskalastusoikeutta on kuitenkin rajoitettu lohi- ja siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikoissa tai ELY-keskuksen päätöksellä sekä kohteissa, joissa kalastus on kielletty jonkin muun säännöksen tai määräyksen nojalla.
Mikäli vesialueelle aiotaan istuttaa sellaista kala- tai rapulajia tai -kantaa, jota siellä ei ennestään esiinny, on istuttamista varten haettava etukäteen lupa (ks. hakuohje ja lomake) ELY-keskuksen kalatalousyksiköstä. Lupaa haetaan sen ELY-keskuksen alueelta johon kaloja istutetaan.
Istutuslupahakemus

Kaikista istutuksista tulee täyttää istutuspöytäkirja. Istutuspöytökirjoja saa ELY-Keskuksista. Mikäli jostain syystä teidän ei ole mahdollista saada käsiinne virallista istutuspöytäkirjaa, voitte käyttää alla olevasta linkistä löytyvää pöytäkirjapohjaa, johon merkityt tiedot tulee myöhemmin täyttää viralliselle istutuspöytäkirjalle ja toimittaa alueenne ELY-keskuksen kalatalousyksikköön.
Istutuspöytäkirja

Onkimista, pilkkimistä ja lääninviehekalastusta voidaan rajoittaa jos tietyt ehdot täyttyvät ja kalakannan turvaaminen sitä vaatii. Vesialueella, jolla tavanomaista tehokkaamman kalakannan hoidon tulosten turvaaminen, petokalojen tärkeiden kutualueiden suojeleminen tai liiallisen häirinnän estäminen taikka merilintujen pesimisen turvaaminen pesimäaikana sitä edellyttää, voi ELY-keskus kieltää edelläluetellut kalastusmuodot hakemuksesta. Hakija voi olla osakaskunta, yksityinen vedenomistaja, vuokramies tai se jonka etua asia koskee.
Viehekieltohakemus

Kalastusoppaat ja kalastuspalveluita tarjoavat yritykset kyselevät yhä useammin osakaskunnilta lupia kalavesien käyttöön matkailutarkoituksiin. Nämä asiat kannattaa tehdä sopimuksilla. Myös nämä yritykset voivat KL 8a §:n mukaan anoa ELY-Keskukselta lupaa järjestää enintään kuuden asiakkaan kalastusmatkailutilaisuuksia, joissa harjoitetaan 8 §:ssä tarkoitettua onkimista, pilkkimistä tai viehekalastusta.


Kalastuksenvalvontaa koskeva lainsäädäntö astuu voimaan 1.4.2011, järjestöpäällikkö Risto Vesan Kaakkois-Suomen osakaskuntakoulutuspäivillä pitämä esitelmä avaa asiaa hyvin:
Esitelmä

Kalastuksenvalvojien koulutuspäivä pidettiin 25.2.2015 Kouvolassa Kymen Paviljongilla runsaan osanottajamäärän osallistuessa tilaisuuteen. Kalastuksenvalvojan opintomateriaali löytyy oheisesta LINKISTÄ. Ohessa osa esitelmistä muistin virkistykseksi:
Esitelmä 1
Esitelmä 2
Esitelmä 3
Esitelmä 4
Esitelmä 5
Esitelmä 6
Esitelmä 7
Esitelmä 8

Mitä ne kalastusalueet oikein ovat?

Kalastusalueeseen voi kuulua yhden tai useamman kunnan alueella olevia vesiä. Nämä vedet muodostavat kalataloudellisesti yhtenäisen alueen. Suomessa on kalastusalueita 226 kpl. Kymenlaakson kalatalouskeskuksen alueella on 5 kalastusaluetta. Kalastusalueiden jäseninä ovat osakaskunnat (entiset kalastuskunnat), yksityiset vedenomistajat ja muut vesialueiden haltijat.  Kalastusalueen tehtävänä alueellaan on vesialueiden pysyvän tuoton  ja kalakannan  turvaaminen. Kalastusalueen tärkein työväline edellämainitun tavoitteen saavuttamiseksi on käyttö- ja hoitosuunnitelma. Siinä määritellään ne toimenpiteet joilla kalavesiä hoidetaan. Alla linkit muutamaan käyttö- ja hoitosuunnitelmaan.
Valkeala1995
Valkeala2008
Kymijoki1997
Kymijoki2011
Summa-, Vehka- ja Virojoki2007
Vuohijärvi2005
Iitti-Jaala2008

Kalastusalueiden taloushallinnon kehittämistä varten on käynnistetty hanke maa- ja metsätalousministeriön aloitteesta. Työn tuloksena syntyi suositukset , joiden tarkoituksena on selventää ja esittää toimintatapoja taloushallinnon käytäntöjen yhtenäistämiseksi. Kalastusalueet noudattavatkin nyt uusia ohjeita. Ohje löytyy alla olevasta linkistä.
Riista- ja kalatalous, selvityksiä 6/2008
  
Muita mielenkiintoisia raportteja:
Summanjoen meritaimen/ purotaimen kannan selvittäminen 2015-2016
Kaakon jokitalkkarihanke vuosiraportti 2014
Kaakon jokitalkkarihanke  2014
Kymenlaakson sisävesien kalastuksenvalvontasuunnitelma 2013 - 2018

Muhjärven hoitokalastusraportti 2007
Muhjärven hoitokalastusraportti 2006
Vuohijärven täplärapujen esiintymis- ja tautiselvitys 2006
Muhjärven hoitokalastusraportti 2005
Valkealan reitin hoitokalastus loppuraportti 2004 - 2005

Lainsäädäntöä
Kalastuslaki
Kalastusasetus
Yhteisaluelaki
Vesilaki

PDF -dokumenttien lukuun tarvitset ilmaisen ohjelman Adobe Acrobat Readerin, jonka voit ladata Adoben lataussivustosta


 
 
Kymenlaakson kalatalouskeskus ry, Savonkatu 27, 45100 KOUVOLA, Puh. 0208-360488, Fax 05-3604661 
email: toimisto@kymenlaaksonkalatalouskeskus.fi