        |
|
 |
|
|
|
| |
OSAKASKUNTIEN
TYÖKALUJA
|
|
Kalastuslakiin
ja
yhteisaluelakiin
tuli
vuoden
2001
alussa
merkittäviä
muutoksia.
Kahden
päällekkäisen, samalla alueella
toimineen organisaation, kalastuskunnan ja osakaskunnan toiminta
yhdistettiin. Uudistuksen seurauksena kalastuslaki ei enää
säätele kalastuskuntien järjestäytymistä,
mutta muutoin kalastuskunta käsitteenä jäi edelleen
kalastuslakiin. Jos samalla vesialueella oli
järjestäytyneenä sekä osakaskunta että
kalastuskunta, jäivät kalastuskunnan säännöt
voimaan. Siltä osin kun nämä säännöt ovat
ristiriidassa yhteisaluelain kanssa, noudatetaan yhteisaluelakia.
Järjestäytyneinä osakaskuntina toimivien
kalastuskuntien, joita Kaakkois-Suomen alueella on noin 500 tulisi
muuttaa sääntönsä yhteisaluelain mukaiseksi.
Osakaskunnan säännöt tai sääntömuutos on
vahvistettava ELY-keskuksessa. Ohessa alla on kolme (3)
sääntömallia. Sääntömalli 4 on
perusmalli, jossa lain kirjain täyttyy.
Sääntömalliin 5 on lisätty 9§:lä jossa
käsitellään osakaskunnan hoitoa varten tarpeelliset
seikat kuten pyydysmäärät ja yksiköinti. Kumpaakin
mallia on vahvistettu ELY-keskuksessa. Sääntömalli
6
on toimitsijamies pohjainen malli, jossa tilikausi on 4 vuotta.
Tämä malli on kevein mahdollinen.
Sääntömalli4
Sääntömalli5
Sääntömalli6
Osakaskunnan kokouksesta tiedotetaan kaikille osakkaille
lähetettävällä kirjeellä tai siitä
annetaan tieto muulla tavalla todisteellisesti. Kokouskutsu voidaan
antaa myös siten että kokouksesta kuulutetaan yhdessä
tai useammassa paikkakunnalla leviävässä
sanomalehdessä. Tärkeää on informoida niitä
osakkaita jotka asuvat toisella paikkakunnalla. Osakaskunnan
säännöissä määritetään
kokouskutsun menettelytapa, kuitenkin huomioiden yhteisaluelain hengen.
Alla on kokouskutsumalli.
Kokouskutsu
Osakaskunnan kokouksissa käsitellään monenlaisia asioita
jotka liittyvät kalastukseen, vesiliikenteeseen,
vesijättöihin ja yhteisen etuuden käyttämiseen.
Päätökset eivät aina mene oikein ja osakas saattaa
tuntea että oikeuksia on loukattu tai että
päätös ei ole syntynyt lainmukaisesti. Yhteisaluelaki
lähtee siitä että osakkaalla on oikeus pyytää
oikaisua päätökseen. Koska osakaskunnan lainmukaiseen
toimintaan liittyy erillaisia tiedoksiantoon ja
päätösten nähtävilläpitoon liittyviä
aikoja, on osakas usein niistä ymmällään. Asian
ymmärtämiseksi voi tutustua asiaan oheisesta linkistä.
Oikaisuvaatimus
Osakaskunnan toiminnasta on hyvä tehdä vuosittain vaikka
lyhyempikin toimintakertomus tuloslaskelmineen. Ohessa
toimintakertomuslomake ja tuloslaskelma pdf-tiedostona.
Toimintakertomus
Tästä voit ladata myös tuloslaskelman excel-taulukkona.
Tuloslaskelma
Suomen laajuisesti on havaittavissa trendiä osakaskuntien
yhdentymisiin. Yhdentymisistä on havaittu saavutettavan
erinäisiä etuja, kuten esim. osakkaiden kalastusoikeuden
laajenemista, kalastuksen ja valvonnan helpottumista,
hallinnointikulujen pienenemistä, kalaveden käytön ja
hoidon suunnittelun helpottumista, yms. Mikäli osakaskunnilta
löytyy mielenkiintoa selvittää mahdollisuuksia
yhdentymisiin, niin lisätietoa asiasta saa mm. maanmittauslaitoksesta
ja kalatalouden
keskusliitosta. Lisää syventävää tietoa
yhteisistä vesialueista ja niiden yhdistämisestä on
kirjoittanut ansiokkaasti Tekniikan tohtori ja
maanmittausinsinööri Pekka Vilska väitöskirjassaan.
Osakaskunnat myöntävät erilaisia kalastuslupia
vesialueilleen. Satunnaiset kalastajat ovat usein ihmeissään
etsiessään kalastuslupien myyjää alueeltaan! Ei
hätää, kymenlaaksolaisten osakaskuntien
yhteystiedot löytyvät täältä.
Onginta ja pilkintä ovat yleiskalastusoikeuksia, joiden
harjoittamiseen ei tarvita lupia. Yleiskalastusoikeutta on kuitenkin
rajoitettu lohi- ja siikapitoisten vesistöjen koski- ja
virtapaikoissa tai ELY-keskuksen päätöksellä
sekä kohteissa, joissa kalastus on kielletty jonkin muun
säännöksen tai määräyksen nojalla.
Mikäli vesialueelle aiotaan istuttaa sellaista kala- tai rapulajia
tai -kantaa, jota siellä ei ennestään esiinny, on
istuttamista varten haettava etukäteen lupa (ks. hakuohje ja
lomake) ELY-keskuksen kalatalousyksiköstä. Lupaa haetaan sen
ELY-keskuksen alueelta johon
kaloja istutetaan.
Istutuslupahakemus
Kaikista
istutuksista tulee täyttää istutuspöytäkirja.
Istutuspöytökirjoja saa ja ne palautetaan ELY-keskukseen
tilastointia varten. Mikäli jostain syystä teidän ei ole
mahdollista saada käsiinne aitoa istutuspöytäkirjaa,
voitte käyttää alla olevasta linkistä
löytyvää pöytäkirjapohjaa, joka tulee
täyttämisen jälkeen toimittaa alueenne ELY-keskuksen
kalatalousyksikköön.
Istutuspöytäkirja
Onkimista, pilkkimistä ja lääninviehekalastusta voidaan
rajoittaa jos tietyt ehdot täyttyvät ja kalakannan
turvaaminen
sitä vaatii. Vesialueella, jolla tavanomaista tehokkaamman
kalakannan hoidon tulosten turvaaminen, petokalojen tärkeiden
kutualueiden suojeleminen tai liiallisen häirinnän
estäminen taikka merilintujen pesimisen turvaaminen
pesimäaikana sitä edellyttää, voi ELY-keskus
kieltää edelläluetellut kalastusmuodot hakemuksesta.
Hakija voi olla osakaskunta, yksityinen vedenomistaja, vuokramies tai
se jonka etua asia koskee.
Viehekieltohakemus
Kalastusoppaat ja kalastuspalveluita tarjoavat yritykset kyselevät
yhä useammin osakaskunnilta lupia kalavesien
käyttöön matkailutarkoituksiin. Nämä asiat
kannattaa tehdä sopimuksilla. Kalatalouden keskusliiton sivuilla
on ihan hyvä sopimusmalli, jota voi muokata tarpeita vastaavaksi.
Vuokrasopimus
Kalastuksenvalvontaa koskeva lainsäädäntö astuu
voimaan 1.4.2011, järjestöpäällikkö Risto
Vesan Kaakkois-Suomen osakaskuntakoulutuspäivillä
pitämä esitelmä avaa asiaa hyvin:
Esitelmä
Mitä ne kalastusalueet oikein ovat?
Kalastusalueeseen voi kuulua yhden tai useamman kunnan alueella olevia
vesiä. Nämä vedet muodostavat kalataloudellisesti
yhtenäisen alueen. Suomessa on kalastusalueita 226 kpl.
Kymenlaakson kalatalouskeskuksen alueella on 5 kalastusaluetta.
Kalastusalueiden jäseninä ovat osakaskunnat (entiset
kalastuskunnat), yksityiset vedenomistajat ja muut vesialueiden
haltijat. Kalastusalueen tehtävänä alueellaan on
vesialueiden pysyvän tuoton ja kalakannan turvaaminen.
Kalastusalueen tärkein työväline edellämainitun
tavoitteen saavuttamiseksi on käyttö- ja hoitosuunnitelma.
Siinä määritellään ne toimenpiteet joilla
kalavesiä hoidetaan. Alla linkit muutamaan käyttö- ja
hoitosuunnitelmaan.
Valkeala1995
Valkeala2008
Kymijoki1997
Kymijoki2011
Summa-,
Vehka-
ja
Virojoki2007
Vuohijärvi2005
Iitti-Jaala2008
Kalastusalueiden taloushallinnon kehittämistä varten on
käynnistetty hanke maa- ja metsätalousministeriön
aloitteesta. Työn tuloksena syntyi suositukset , joiden
tarkoituksena on selventää ja esittää
toimintatapoja taloushallinnon käytäntöjen
yhtenäistämiseksi. Kalastusalueet noudattavatkin nyt uusia
ohjeita. Ohje löytyy alla olevasta linkistä.
Riista-
ja
kalatalous,
selvityksiä
6/2008
Muita mielenkiintoisia raportteja:
Muhjärven
hoitokalastusraportti
2007
Muhjärven
hoitokalastusraportti
2006
Vuohijärven
täplärapujen
esiintymis-
ja
tautiselvitys
2006
Muhjärven
hoitokalastusraportti
2005
Valkealan
reitin
hoitokalastus
loppuraportti
2004
-
2005
Lainsäädäntöä
Kalastuslaki
Yhteisaluelaki
Vesilaki
 PDF
-dokumenttien lukuun tarvitset ilmaisen ohjelman Adobe Acrobat
Readerin, jonka voit ladata Adoben
lataussivustosta
|
|
|
|
|
|
| |
|