MERIALUEEN KALASTUS

KOTKAN MERIALUE

Onko sinun uistelukalasi miehen mittainen ? 

Hänen on.

Lohen kalastus Taimenen heittokalastus Meritaimenen vetouistelu Kuhan ja hauen kalastus
Merialueen osakaskunnat Puolustusvoimien alue Itäisen-Suomenlahden kansallispuisto Rajavyöhykkeen lupa-asiat

 

Lohen kalastus  (Päivitetty 23.01.2008)

Lohen avomeriuistelu on keskittynyt Haapasaaren eteläpuolelle (rajavyöhykkeeltä länteen). Kalaa saadaan urheilukalastusvälinein parhaiten toukokuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin. Kutu- ja syönnösvaelluksella oleva lohi liikkuu tänä aikana helposti tavoitettavassa syvyydessä (2-10 m). Tunnettuja saantipaikkoja ovat Kilpisaari ja Askerin-Lupin alue. Kalaa ei saada aivan saarten rannoilta vaan ulompana olevien matalikkojen reunoilta, joissa pohja alkaa nousta 40 metristä 20 metriin. Usein lohen tapaa myös syvän veden päältä (40-50 m). Mitä pitemmälle kesä etenee ja vesi lämpenee, sitä syvemmälle syönnöksellä oleva lohi siirtyy. Heinäkuun lopulla vain syvätakiloilla päästään tarvittavaan syvyyteen (15-25 m). Kesällä kalan parasta syöntiaikaa on muutama tunti ennen puoltapäivää, iltapäivä sekä varhaisillan tunnit. Mikään kiire kalavesille ei siis ole ja valoisan aikana selviää jo (kala)sopan keittoon!

Avomeriuistelussa käytetään erilaisia painoja ja syvääjiä, joilla vieheet saadaan haluttuun syvyyteen. Koska pinnassa uiva lohi väistää venettä, on vieheet saatava myös sivulle. Siksi käytetään plaanareita, jolloin uloimmat vieheet saadaan 50 metriä sivulle ja pyynnissä olevien vieheiden lukumäärä on jopa 20 kpl. Toki vähempikin viehemäärä riittää. Tuloksekkaaseen uisteluun tarvitaan siis muutama plaanari ja syvääjälevy sekä syvätakilat (erityisesti lämpimän veden aikaan).

Lohelle kannattaa tarjota 7-15 cm:n mittaisia kirkkaita vetopeltejä, joita on somistettu erilaisin (ottivieheet) hologrammiteipein. Sininen, keltainen, vihreä ja violetti sekä näiden värien yhdistelmät ovat toimivia. Kalaa on saatu myös maalatuilla kelta-valko-vihreä yhdistelmillä. Suosittuja viehemerkkejä ovat mm. Tiura, Purelure, Northern King, Break Point, Ismo ja Apex. Houkutinpeltien (Dodger tai Flasher) tarkoituksena on herättää kalan huomio ja antaa vieheelle lisäeloa etenkin syvemmällä uisteltaessa. Alueella on kokeiltu täkyrakseja (koukuin varustettu syöttikala) hyvällä menestyksellä. Niillä kalastettaessa uistelunopeus tulee olla perinteisiä vetopeltejä hitaampaa ja tästä syystä rakseja ja vetopeltejä ei voi käyttää samanaikaisesti. Tuoreiden täkykalojen saannin vaikeus kääntää valinnan yleensä vetopeltien eduksi.

Kymenlaakson merialueelta vapavälineillä saatujen lohien keskipaino on noin 5 kg, suurimman tiedossa olevan painaessa noin 20 kg.

Haapasaaren eteläpuolella liikuttaessa on rajan läheisyys otettava huomioon. On suositeltavaa, että aina alueelle tultaessa ilmoittaudutaan puhelimitse Haapasaaren merivartioasemalle (p. 0204 4106 050), jolloin annetaan henkilö- ja yhteystiedot sekä veneen tunnistetiedot (myös VHF-kanava 16 on käytössä). Kesäaikana alueella on runsaasti lohirysiä, joiden aitaverkot ulottuvat satoja metrejä rannasta ulospäin. Myös useamman kilometrin mittaisia lohen ajosiimoja käytetään. Tällaiset pyydykset ovat yleensä hyvin merkittyjä ja uisteltaessa turvallinen etäisyys niihin on vähintään 100 metriä.

Lohen avomeriuistelija on aina meren armoilla, siksi veneen ja turvallisuusvälineiden tulee olla sen mukaiset. Myös kipparin navigointitaito ja kunto täytyy olla kohdallaan. Lohen avomeriuistelu on mukavaa ja antoisaa puuhastelua, tehdään se sitten yksin tai hyvässä seurassa!

  Taimenen heittokalastus

Taimenta kalastetaan keväisin ja etenkin syksyisin. Kalastuskausi alkaa melkein heti jäiden lähdön jälkeen. Parhaat paikat ovat suojaisia ja matalia lahtia, joissa vesi lämpenee muuta aluetta nopeammin. Nämä lahdet sijaitsevat rannikolla, isojen saarien kupeessa tai niiden välittömässä läheisyydessä. Kylmän veden aikana uistimista kannattaa valita harvasti uivat, kevyet ja hitaasti uppoavat mallit mm. Virolaisen Trutat ja muut "kevennetyt uistimet", Salamanderit, Krokodiilit, Kuusamon Lohet jne. Väreinä toimivat mm. sinisävyiset ja luonnonkalaa jäljittelevät uistimet.

Lämmin ilma ja leppoisasti puhaltava tuuli ovat keväällä parasta kalastussäätä. Veden lämmetessä ja kesän lähestyessä taimenet siirtyvät yhä etäämmäs rannikosta ja heinäkuulla niitä tavoittaa enää kaukaisimpien saarten rannoilta (iltaisin auringon laskiessa tai aamuisin sen noustessa). Nyt uistimet saavat olla vilkasliikkeisiä ja painaviakin, koska kalat oleskelevat hieman syvemmässä vedessä. Nyrkkisääntönä pidettäköön, että esim. ahven ja taimen eivät viihdy samaan aikaan samalla karikolla. Syksyisin kalaa alkaa tulla ulkoluodoilta syys-lokakuun vaihteessa. Marras-joulukuulle tultaessa taimenet ovat tulleet jälleen rantavesiin ja kalastaa voi vaikka koko päivän. Hyvä kalastussää on vienosti henkäilevä etelä-länsituuli, lämmin ilma ja ainakin osittainen pilvisyys. Jotkut puhuvatkin että hyvä kalailma on kuin "lehmän henkäys"!

Meritaimenen vetouistelu

Meritaimenen vetouistelu on yhtä tehokasta ja mielekästä kuin heittokalastuskin, ja varsinkin syksyllä vesien jäähtyessä saalista saadaan hyvin. (Jopa 2–5:n meritaimenen saaliit ovat mahdollisia.)Yleisin saaliskala on kilon- puolentoista luokkaa, mutta 3-5-kiloiset eivät ole harvinaisuuksia. Suurin viime aikoina uisteltu meritaimen on ollut 9-kiloinen. Vieheiksi taimenelle käyvät niin vaaput (5-13 cm:n pituiset Merimetsot, Nils Masterit, Rapalat, HK-Varmat jne.) kuin pienet vetopellitkin (Silver King, Diamond King 4, Northern King 28 ja 4D, Vetotiura, LJ Krokodile). Luonnonkalaa jäljittelevien värien lisäksi kannattaa kokeilla oransseja ja keltaisia ärsykevärejä.Hyviä meritaimenen ottipaikkoja on pitkin rannikkoa. Alkusyksystä ulkosaaret (Haapasaaristo, Kaunissaari-Ristisaari, Suuri-Pisi, Ulko-Tammio) ovat parhaita. Veden jäähtyessä noin 10-asteiseksi alkaa kalaa tulla myös lähempää mannerta (Kirkonmaa, Viikari, Lelleri, Lehmäsaari).

Pakollisten vetouistelulupien hankkiminen laajemmalle alueelle ja monien kalastuskuntien vesialueille on valitettavasti aikaa ja rahaa vaativa toimenpide. Toistaiseksi vain Virolahdella on koko kalastusaluetta koskeva vapakalastuslupa, joka oikeuttaa kahden vavan käyttöön.

Lisätietoja merialueen vetouistelusta antaa Kotkan Rannikkouistelijat: Markku Rokka p.  050-5994747 tai KOTISIVULTA

Meripelastuksen hätänumero on 0204 1000. Muita meripelastuksen numeroita osoiteosiossa!

Kuhan ja hauen kalastus

Kuhan kalastaminen merialueella keskittyy suojaisiin ja mataliin lahtivesiin, minne se nousee touko-kesäkuussa kutemaan. Virolahdella tällaisia paikkoja ovat esim. Rautalanselkä, Ravijoenlahti ja Klamilanlahti. Haminassa ja Vehkalahdella Haminanlahti, Hillonlahti, Lupinlahti ja Kaarniemenlahti (osittain Kotkan puolella), Kotkassa Kymijoen purkuvesien läheiset lahtialueet ja Pyhtäällä Siltakylänlahti, Purolanlahti ja Ahvenkoskenlahti. Paras kuhan kalastuskuukausi on heinäkuu, jolloin naaraat suunnistavat kohti ulompia vesialueita urosten jäädessä vartioimaan mätiä. Lämpimät kesäillat ja yön hämärä on antoisinta vetouisteluaikaa. Yksi tunnetuimmista kuhan pyydystäjistä lienee 8 cm:n Jesse-vaappu. Väreinä toimivat niin ahvenväritys kuin puna-keltasävyiset ärsykeväritkin. Myös erilaisilla kala- ja sirppipyrstöjigeillä pyydetään huomattavia saaliita. Kutuaikana kalansaaliiden ollessa runsaita ei tulisikaan ahnehtia vaan pysyä kohtuudessa. Kutuajan jälkeen kuhaa siirrytään pyytämään lahtien suualueilta ja sisäsaaristosta. Syksyllä kuha siirtyy lähes vapakalastuksen tavoittamattomiin.

Hauen kalastaminen on tuottoisinta keväisin ja syksyisin, mutta kesälläkin kalaa toki nousee! Keväällä kalaa saadaan lahtialueilta ja niiden välittömästä läheisyydestä. Syksyisin hauet ovat osittain lahdissa, mutta saalista saadaan myös syvemmiltä ja karummilta alueilta. Haukea kalastetaan sekä heittämällä että vetouistelemalla. Huomionarvoisina suurhaukien makupaloina mainittakoon mm. ahvensävyiset, sinisävyiset ja ärsykevärilliset Bomberit, Super Shad Rapit, Zaltit ja Nils Master Invinciblet. 15 sentin vaappujen saaliit eivät ole enää pelkkiä tuppihaukia ja isommillakin kannattaa yrittää! Syönnin ollessa huono on hyvä kokeilla pienempiä vaappuja tai lusikkauistimia. Kylmän veden aikaan haukia saadaan myös perholla, joskus jopa paremmin kuin vaapulla. Haukiperhot ovat isoja (10-20 cm) ja värikkäitä.

22. Virolahden vapakalastusalue

Yhteyshenkilö: Pertti Ahlberg p. 357 3174

Alue: Lupa kattaa Virolahden merialueen kokonaisuudessaan.

Saaliskalat: Kuha, hauki, meritaimen, siika

Istutukset: Taimen, kuha, siika

Lupahinnat: 25 euroa/ vuosi, 10 euroa/ viikko, 5 euroa/ päivä (2 vapaa/lupa)

Luvat: Virolahden Osuuspankin Virojoen konttori p. (05) 730 03 00 ja Klamilan konttori p. (05) 355 15 77, Virojoen Neste p. (05) 347 16 20, Ravijoen kauppa p. (05) 357 5711

Veneenlaskupaikat: Klamilan kalasatama, Ukkosaari.

Muuta: Rajavyöhykkeellä liikuttaessa tarvitaan rajavyöhykelupa, joka hankitaan etukäteen Hurpun rajavartioasemalta p. 0204 10 2120 tai Kotkan Merivartioasemalta p. 0204 10 6000. Myös VHF-kanava 16 on käytössä.

 

Merialueen osakaskunnat ja muut lupa-alueet

Lupa-alueiden numerot viittaavat merialueen karttaan

Pyhtää

Pyhtään kalastusalue Jukka Hernejärvi p. (05) 3532 573, 040-513 54 40

1. Heinlahti Teuvo Niemelä, p.(05) 2201 216

2. Kaunissari Esko Korppas, p. (05) 3532 459, 2285 283

3. Kiviniemi Reino Mäkelä, p. (05) 343 13 65

4. Kiviniemi-Koukkusaari J. Salovaara, p. (05) 3431 174

5. Koukkusaari Veikko Lillberg, p. (05) 3431411, 3431497

6. Majböle Per Ögård, p. (05) 3533 117

7. Malmi Olavi Raanti, p. (05) 261 295

8. Merikoski Johan Bardy, p. (09) 6849 148

9. Munapirtti Jörgen Ståhl, p. (05) 3533 003

10. Pappilankylä Reino Stolt, p. (05) 3533 591

11. Rånäs Yrjö Kauris, p. (05) 3433 783

12. Siltakylä-Myllykylä, J. Hernejärvi, p. 040-513 54 40

13. Svartbäck Stig-Göran Hampus, p. (05) 3432 233

14. Tuuski Voitto Kari, p. (05) 2285 698

 

Kotka

Kotkan kalastusalue Tauno Onnela, p. (05) 285637

15. Haapasaari Erkki Vallema, p. 050-5873758

16. Kaarniemi Ahti Klaavu, (05) 285 880, 040-732 44 35

17. Kuutsalo Reijo Piipari, p. 040-8651099

18. Landbo Timo Oksanen, p. (05) 213 838

 

Hamina-Vehkalahti

Haminan-Vehkalahden kalastusalue, Kari Tähti,

p. (05) 3456 627, 040-528 00 52

19. Haminan kaupunki, Sami Suoknuuti p. 0400-815836

20. Hillonkylän osakaskunta, Matti Kautto p. 040-6849188

21. Kuorsalo-Tammio Mika Juutilainen, p. (05)2286741

22. Majasaaren vesitila Jouko Sakki, p (05) 3459 014

23. Marinkylä Eero Dufva, p. (05) 285 709, 050-298402

24. Mäntlahti Ari Pöntynen, p. (05) 3457 161

25. Neuvoton Isto Mäkelä, p. (05) 3450 470

26. Pikkumustan-Majasaaren-Nuokkojen virkistyskalastusalue, Haminan kaupunki p. (05) 74910

27. Pyötsaari Marjatta Korpela, p. (05) 3459 827

28. Rakila Jaakko Ravi, p. (05) 3459 704

29. Saksala Veijo Kemppi, p. (05) 285 686

30. Salmi Pertti Penttilä, p. (05) 3450 610

31. Summa Markku Seppälä, p. 0400-8388721

32. Suurmusta-Suursaari, T. Mäki-Rajala, p. 050-309 5297

33. Tavastila Kyösti Suutari, p. (05) 285 200

35.-36. Vilniemen yhtyneet kalastuskunnat Jaakko Kokkonen, p. (05) 3459 048

 

Virolahti

Virolahden kalastusalue Pertti Ahlberg, p. (05) 3573 174

37. Ala-Pihlaja Risto Byckling p. (05) 3575380

38. Eerikkälä Tuomo Ahlberg, p. (05) 3573 117

39. Hailila Ari Anttila, p. (05) 216 923

40. Hanski-Rännänen Jukka Niemelä, p. (05) 3573 242

41. Hellä-Hämeenkylä Yrjö Peräkylä, p. 0400-552 712

42. Järvenkylä Hannu Järvenkylä, p. (05) 3551 677

43. Katajaluoto, Markku Uski, p. (05) 758 111

44. Kiiskilahti Jaakko Koskela, p. (05) 3576 164

45. Kirkonkylä Kari Lindholm, p. (05) 3573 142

46. Paatio Lassi Mäkelä, p. (05) 3571 579

47. Pyterlahti Tapani Peltola, p. (05) 3573 505

27. Pyötsaari Marjatta Korpela, p. (05) 3459 827

48. Ravijoki Juha Auvinen, p. (05) 3575 744

49. Sydänkylä Tuomo Peltola, p. (05) 3551 527

50. Vilkkilä Seppo Tilli, p. (05) 3530 013

51. Virojoen itäpuoli Antti Lautamies, p. (05) 3571307

 

Itäisen Suomenlahden Kansallispuisto

Metsähallituksen vesillä onkiminen, pilkkiminen ja läänikohtaiseen viehekalastuslupaan perustuva kalastus on sallittu.

Alueet: Kotkassa Kilpisaari, vettä 330 ha. Haminan Ulko-Tammio (654 ha) ja Koivuluoto (194 ha). Virolahdella Suuri-Pisi (228 ha).

Virallisia telttailusaaria ovat Mustaviiri (Pyhtää), Kilpisaari (Kotka), Ulko-Tammio (Hamina), Lanskeri (Hamina), Suuri-Pisi (Virolahti). Saarissa on nuotiopaikat polttopuineen, roskapisteet sekä vessat. Vain Ulko-Tammiossa on venelaituri. Tarkista muiden saarien maihinnousukiellot ym. säännöt Metsähallitukselta.

Lisätietoja: Metsähallituksen palvelupiste Tikankontti p. 0205 64 125 tai www.metsa.fi, puistonhoitaja Harri Korkeamäki p. 0400-214 899

 

Puolustusvoimien kieltoalueet merialueella

Seuraavien puolustusvoimien kohteiden lähestyminen 100 metriä lähemmäksi on kielletty: Rankki, Vanhankylänmaa, Mustamaa, Kirkonmaan eteläkärki sekä eräät laituripaikat saaren pohjois- ja länsiosissa. Myös Haapasaaristossa on puolustusvoimien ja merivartioston laituripaikkoja. Alueet on merkitty maastoon kieltotauluin.

Puolustusvoimien suoja-alueet pienenivät oleellisesti ja sääntöihin tuli eräitä muutoksia v. 2001 alusta lukien. Suoja-alueella saa liikkua vapaasti (paitsi 100 m alueet), myös ulkomaalaiset. Laitesukellus on luvanvaraista. Vapavälinein tapahtuvaa kalastusta ei puolustusvoimien taholta rajoiteta, mikäli sitä ei muutoin ole kielletty (100 m alueet).

Vesille lähdettäessä tulee ottaa huomioon myös linnoitussaarten meriammunnat.

Lisätietoja: Kotkan Rannikkoalue, keskus p. 05-1816 7111

 

Rajavyöhykkeelle lupa rajavalvontaviranomaiselta

Ennen Suomen rajavyöhykkeelle menemistä tulee lupa hakea rajavalvontaviranomaiselta. Virolahdella luvan antaa Hurpun rajavartioasema p. 0204 10 2120 ja Kotkassa Kotkan merivartioasema p. 0204 10 6000.