http://www.kymenlaaksonkalatalouskeskus.fi/Iitin-Jaalan KAPAAT27.04.2010.pdf

MMM:n verkkouutislehti EVÄ Helmikuu 2010:

Osastopäällikkö Lähteenoja kalastuslakiuudistuksesta: Tavoitteena kalavesien suurin mahdollinen kestävä tuotto

Vuoden 2009 alusta käynnistynyt kalastuslain kokonaisuudistus työllistää laajaa joukkoa kalastusalan asiantuntijoita. Maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosaston osastopäällikkö Pentti Lähteenoja iloitsee siitä, että uudistuksen tavoitteista ollaan pitkälti yksimielisiä.
- Uuden lain tavoitteena on kalavesien suurin mahdollinen kestävä tuotto, päämääränä siis saaliiden turvaaminen ja parantaminen sekä kalavesien hoito. Saaliin ohella lisääntyvässä määrin tärkeää on mahdollisuus monipuolisiin kalastuselämyksiin. Meillä suomalaisilla on muihin EU-kansalaisiin verrattuna poikkeuksellisen hyvät kalastusmahdollisuudet. Kalastuslailla on tarkoitus turvata edellytykset näiden mahdollisuuksien hyödyntämiselle. Kalastuksen tulee olla niin ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti kuin kulttuurisesti kestävää.
Lähteenojan mukaan työryhmässä ja jaostoissa (4 kpl) ollaan innoissaan uudistusprojektista.
- Mitään kokousväsymystä en ole ainakaan vielä huomannut. Projekti on mittava, kalastuslaki on monikerroksinen kokonaisuus johon sisältyy paljon vanhoja erityisoikeuksia. Tämä uudistus tulee kuitenkin toteutumaan nopeammin kuin edellinen, hän arvelee ja muistelee edellistä kalastuslakiuudistusta 70- ja 80-luvuilla joka kesti kuta kuinkin 10 vuotta.
Kalastusalueille näkyvämpi rooli jatkossa?
Uudistusta tekevän työryhmän välimietintö valmistui vuodenvaihteessa. Siinä kuvataan nykylainsäädännön kipupisteitä ja lakiuudistuksen keskeisimpiä haasteita. Mietinnössä esitetään myös alustavia uudistusvaihtoehtoja muun muassa rahoituksen ja valvonnan järjestämiseksi sekä elinkeinojen toimintaedellytysten parantamiseksi.
- Lakiuudistuksen myötä kalastusalueille saattaa tulla näkyvämpi rooli kuin aikaisemmin. Viranomaisen roolia ei ole mahdollista kasvattaa tuottavuusohjelman vuoksi. Lisävelvoitteiden asettaminen vesialueiden omistajille ei vaikuta mahdolliselta. Näyttää siltä, että viranomaisen ja omistajan lisäksi tarvitaan kalastusalueen kaltainen väliorganisaatio. Esimerkiksi valvontaan liittyvissä tehtävissä kalastusalueille voisi jatkossa antaa enemmän vastuuta, Lähteenoja toteaa.
Hän mainitsee yhtenä haasteena vesialueiden osakaskuntien pirstoutumisen. Suomessa on tällä hetkellä noin 20 500 osakaskuntaa ja niissä noin 1,4 miljoonaa osakaskiinteistöä. Maanmittauslaitos on tehnyt tärkeää työtä edistäessään osakaskuntien yhdistymisiä.
- Pirstoutumisesta johtuen ammattikalastajien on nykyään monesti vaikea päästä kalavaroille. Myös kalastusmatkailulle tämä on iso haaste. Yksi vaihtoehto ongelman ratkaisemiseksi on, että kalastusalueet jatkossa voisivat tehdä laajempia ja yhtenäisiä vesialueita koskevia luparatkaisuja. Asia on kuitenkin mietittävä tarkoin suhteessa omistajan oikeuteen määrätä omaisuudestaan.
Kalastaja maksaa itse harrastuksestaan
- Vaikuttaa siltä, että kalastaja maksaa myös jatkossa itse omasta harrastuksestaan, Lähteenoja sanoo. Rahoitusjaostossa on mietitty erilaisia vaihtoehtoja kalatalouden edistämisen rahoitusjärjestelmäksi. Esillä on ollut muun muassa yhden peruskortin malli, jossa kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtainen viehekalastusmaksu yhdistetään.
Uuden kalastuslain valmistelua jatketaan avoimessa, laajapohjaisessa yhteistyössä. Työryhmätyöskentelyn lisäksi vuoden 2010 aikana järjestetään useita alueellisia kuulemistilaisuuksia ja tehdään erillisselvityksiä. Työryhmä luovuttaa loppuraporttinsa vuoden 2010 loppuun mennessä. Uusi kalastuslaki menee eduskunnan käsittelyyn vasta vuoden 2011 vaalien jälkeen. Nykyisen kalastuslain valvontasäännösten uudistaminen on kuitenkin tarkoitus saada eduskunnan käsittelyyn jo kevätistuntokaudella..
Osoitteesta www.mmm.fi/kalastuslaki löytyy lisätietoja kalastuslakiuudistuksesta. Kaikki työryhmien sekä jaostojen pöytäkirjat päivitetään ko. sivulle. Lakiuudistuksesta voi myös lähettää palautetta suoraan osoitteeseen kalastuslaki@mmm.fi.
Linkki kalastuslakityöryhmän välimietintöön >>
www.mmm.fi/kalastuslaki
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
osastopäällikkö Pentti Lähteenoja, puh. 040 717 16 98

Helsinki 8.12.2009
Valtion kalastuksenhoitomaksujen hinnat nousevat elinkustannusindeksikorotuksen johdosta. Vuonna 2010 kalastuksenhoitomaksut ovat 22 euroa kalenterivuodelta ja 7 euroa seitsemän vuorokauden kalastusjaksolta. Kalastuksenhoitomaksut suoritetaan maa- ja metsätalousministeriön tilille: Nordea 166030-101496.
Kalastuksenhoitomaksun voi suorittaa pankissa, maksuautomaatilla, verkkopankissa tai kalastuslupien verkkokaupoissa, monissa postikonttoreissa ja R-kioskeissa. Kalastuksenhoitomaksuvarat käytetään kalastajien ja kalavesien hyväksi. Noin kolmannes varoista käytetään suoraan kalavesien hoitoon.
Maa- ja metsätalousministeriö postittaa viikolla 50 noin 300 000 kalastuksenhoitomaksukirjettä, jotka pitävät sisällään saajan henkilökohtaisella viitenumerolla varustetun kalastuksenhoitomaksun tilisiirtolomakkeen sekä tietoa kalastukseen liittyvistä lupa-asioista. Kirjeen saavat kaikki kalastuksenhoitomaksurekisteriin kuuluvat sekä vuoden 2010 aikana 18 vuotta täyttävät henkilöt.
Kaikille henkilökohtaisen maksulomakkeen saaneille lähetetään postitse kotiin kalastuskortti, kun he ovat suorittaneet kalastuksenhoitomaksunsa 31.5.2010 mennessä käyttäen henkilökohtaista viitenumeroaan. Kalastuskortti on todistus maksetusta kalastuksenhoitomaksusta ja se kulkee kätevästi mukana kalavesillä. Kalastuskortteja postitetaan kuukauden välein. Kuitti maksutapahtumasta toimii todistuksena, kunnes kortti saapuu.
Kalastuksenhoitomaksurekisterin kokoaminen jatkuu edelleen. Kalastuksenhoitomaksurekisteriin voi ilmoittautua maa- ja metsätalousministeriön internetsivuilla osoitteessa: www.mmm.fi/kalastus/rekisteri. Rekisteriin ilmoittautuneille lähetetään, mikäli he niin toivovat, postitse kalastuksenhoitomaksun maksulomake kotiin pian ilmoittautumisen jälkeen.
Maa- ja metsätalousministeriö ylläpitää kalastuksenhoitomaksurekisteriä mm. kertyvien kalastuksenhoitomaksujen seurantaa ja jakamista sekä kalatalouden suunnittelua ja päätöksentekoa varten. Rekisterin tietoja voidaan käyttää myös kalatalouden edistämiseen sekä tilasto- ja tutkimustarkoituksiin. Lisäksi tietoja saadaan luovuttaa myös kalatalousalan suoramarkkinointiin.
Osana valtion aluehallinnon uudistusta läänit lakkautetaan vuoden 2010 alusta. Läänikohtaiset viehekalastusmaksut noudattavat kuitenkin jatkossakin nykyisiä läänirajoja. Läänirajat esittävään karttapalveluun pääsee osoitteesta www.mmm.fi/kalastus.
Lisätietoja:
Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, puh. (09) 160 52421
Ylitarkastaja Roni Selén, puh. (09) 160 52726

http://www.mmm.fi/kalastus

Suomesta pyydettyjen ja ennätyskalalautakunnalle viimeisen vuoden aikana ilmoitettujen 13 ennätyskokoisen kalalajin joukossa on kuusi uutta lajia: allikkosalakka, sardelli, silokampela, toutain, vaskikala ja vimpa.

Uusia ennätyskaloja ovat hopearuutana 3,04 kg, kirjolohi 9,66 kg, kuha 13,74 kg, miekkasärki 0,905 kg, silokampela 0,465 kg, sorva 1,24 kg, toutain 6,36 kg, täpläsilli 1,1 kg ja vimpa 0,437 kg sekä pienistä, alle sata grammaa painavista lajeista allikkosalakka 7,5 cm, piikkisimppu 13,4 cm, sardelli 13,0 cm ja vaskikala 14,5 cm.

Kalojen 2000-luvun SE-listalla on 67 kalalajia, yksi nahkiaislaji ja neljä rapulajia. Listalta puuttuu edelleen muun muassa suutari, jonka ennätysraja on 2,4 kiloa. Suuria suutareita saadaan Etelä-Suomen rehevistä vesistä, mutta niitä ei vain ole ilmoitettu ennätyskalalautakunnalle.

Tarkka ja luotettava dokumentointi tärkeää

Ennätyskalalautakunta hyväksyy SE-listalle vain sellaiset kalat, jotka on hyvin dokumentoitu ja punnittu kaupan vaa’alla tai vastaavalla. Jos kyseessä on rapu tai pienikokoinen kalalaji, jonka ennätys noteerataan pituuden (villasaksiravulla leveys) mukaan, täytyy mittauksesta olla hyvälaatuinen valokuva, josta selviää, miten mittaaminen on tehty.

Punnitsemisessa ja mittaamisessa tulee myös aina olla mukana kaksi riippumatonta todistajaa. Kalan voi myös pakastaa kokonaisena ja tarvittaessa toimittaa ennätyskalalautakunnan tutkittavaksi.

SE-kalojen lisäksi lautakunta kerää tietoja muistakin isoista kaloista ja ravuista. Kaikki lautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan ennätyskalarekisteriin, joka on internetissä osoitteessa www.vapaa-ajankalastaja.fi/ennatyskala. Päivitetty ennätyskalalista löytyy myös tämän uutisen ohessa olevasta linkistä. Ennätyskalojen ilmoituslomakkeita ja ohjeita löytyy internetistä osoitteista: www.vapaa-ajankalastaja.fi ja www.ahven.net

Lisätietoja Suomen ennätyskaloista ja ennätyskalarekisteristä:
Tiedottaja Jaana Vetikko, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, puh. 050 525 7806
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914
Toimittaja Veikko Rinne puh. (09) 633 636, 040 744 8134

http://www.kymenlaaksonkalatalouskeskus.fi/Ennatyskalat_2009_lista.doc

Maa- ja metsätalousministeriö laajentaa valtion kalastuslupien myyntiverkkoa. Ministeriö ja Rautakirja Oy ovat solmineet sopimuksen, joka mahdollistaa valtion kalastuslupien hankinnan kaikilta Suomen R-kioskeilta. Valtion kalastuksenhoitomaksun ja läänikohtaiset viehekalastusmaksut voi maksaa R-kioskeillla 15.5.2008 alkaen.

Jokaisen muuta kalastusta kuin onkimista tai pilkkimistä harjoittavan 18-64-vuotiaan on suoritettava kalastuksenhoitomaksu. Se on valtion veroluonteinen maksu, jonka keräämisestä syntyvät tulot käytetään monin eri tavoin kalastajien ja kalavesien hyväksi. Noin kolmannes varoista käytetään suoraan kalavesien hoitoon. Tämän lisäksi viehekalastajan on maksettava läänikohtainen viehekalastusmaksu tai hankittava vesialueen omistajan myöntämä kalastuslupa.

Valtion kalastusmaksukertymä on viime vuosina laskenut. Kalastuslupien myyntiverkon laajentamisella halutaan helpottaa luvan hankintaa ja siten saada kalastusmaksukertymä kasvuun. Kalastuksenhoitomaksuja maksetaan vuosittain noin 300 000 kappaletta ja viehekalastusmaksuja noin 100 000 kappaletta. Jatkossa valtion kalastuslupia myydään kaikilla 720 R-kioskilla ympäri maan. Molemmat maksut voi maksaa myös postissa, internetissä tai suoraan maa- ja metsätalousministeriön tileille.
Kalastuslupa on voimassa joko heti ostohetkestä tai maksuhetkellä kuittiin merkitystä päivästä alkaen. Koko kalenterivuoden voimassa oleva kalastuksenhoitomaksu on 22 euroa. Seitsemän vuorokauden maksu on seitsemän euroa. Läänikohtainen viehekalastusmaksu on 29 euroa kalenterivuodelta ja seitsemän euroa seitsemän päivän jaksolta. R-kioski perii kalastusmaksuista kolmen euron välitysmaksun.

Lisätietoja:
Jan Karlsson, yritysmyyntipäällikkö, Rautakirja Oy, puh. (09) 852 80 10
Roni Selén, ylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö, puh. (09) 1605 2726

Saako velipojan luvalla kalastaa? Entä palautetaanko kalastuksenhoitomaksu, kun täyttää 65 vuotta? Kalastukseen liittyvät maksut askarruttavat kalastuksen harrastajia aina avovesikauden alettua. Kalatalouden Keskusliitto on koonnut yhteen tavallisimpia maksuista tehtyjä kysymyksiä. Kysymykset ja vastaukset löytyvät liiton nettisivulta www.ahven.net linkin ”Kalastusmaksuista kysyttyä” alta.
Saadakseen kalastusluvista ja niiden maksamisesta varmaa tietoa ihmiset turvautuvat mielellään asiantuntijoiden apuun. Kalatalouden Keskusliitossa ja sen maakunnallisissa jäsenjärjestöissä puhelin pirisee keväällä maksuihin liittyvien kysymysten tekijöiden toimesta taajaan. Tavallisimmat kysymykset koskevat ihan perusasioita, kuten kalastuksenhoitomaksun suuruutta ja sen tilinumeroa. Moni 64-vuotias on myös halunnut varmistaa, milloin oma maksuvelvollisuus valtion kalastusmaksujen osalta täsmällisesti ottaen päättyy.

Näihin ja moniin muihin ihmisiä askarruttaviin kysymyksiin koitetaan nyt tuoda helpotusta. Sivulla kannattaa käydä, jos tuntee epävarmuutta siitä, mitä kalastusmaksuja pitää omista kalastuksista maksaa. Ellei sieltä löydy vastausta, voi ottaa henkilökohtaisesti yhteyttä lähimpään kalatalousneuvojaan. Heidän yhteystietonsa löytyvät samasta paikasta.

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
järjestöpäällikkö Risto Vesa, puh. 09-6844 5917
tiedottaja Tapio Gustafsson, puh. 09-6844 5914

http://www.ahven.net

Palauta kalamerkit

Voit palauttaa löytämäsi kalamerkit postimaksutta osoitteella KALANTUTKIMUS 33333. Ilmoita merkityistä kaloista myös tärkeimmät pyyntitiedot. Merkin palauttaneelle lähetetään palkkio (5€) sekä tiedot kalan istutuspaikasta ja istutuskoosta. Kalamerkkiä palautettaessa on tärkeää ilmoittaa kalasta ainakin pyyntipäivä ja -paikka. Hyödyllisiä tietoja ovat myös pituus, paino ja pyydys. Myös suomunäytteen voi lähettää.

Kaikki vuoden 2007 aikana kalamerkin palauttaneet osallistuvat arvontaan, jossa pääpalkintona on Buster S -alumiinivene varustettuna 20 hv:n Yamaha perämoottorilla. Lisäksi arvotaan viisi SeaFox -kelluntapukua ja viisi Shimanon kela-vapayhdistelmää. Arvonta suoritetaan 1.2.2008. Arvontaan osallistuvat kaikki Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt, jotka palauttavat merkin pyyntitietoineen vuoden 2007 aikana. Kala voi olla pyydetty koska tahansa. Yksi palautettu merkki vastaa yhtä arpaa.

http://www.rktl.fi/kala/kalamerkinta/palauta_kalamerkit/

Kalastaja, onko kalastuskieltoalueet hukassa? Etkö tiedä missä ei saa kalastaa?
Ei hätää, sillä maa- ja metsätalousministeriö on keskittänyt tiedot kalastuskieltoalueista sivuilleen. Palvelussa esitellään mm. kalastuslain 11§:n nojalla tehdyt onginta-, pilkintä- ja viehekalastuskiellot. Kartat ovat käytettävissä jatkuvasti. Kohteet voi etsiä syöttämällä kalastuskohteen nimen tai numeron sekä sijaintikunnan. Pääset nopeasti luvallisille vesille kun näppäät alla olevaa linkkiä.

Lohi ja siikapitoisiksi määritettyjä vesiä koskevat myös säännökset, joissa kielletään kalastus onkimalla, pilkkimällä ja lääninviehekortin nojalla. Saat nopeasti listat TE-keskuksittain määritetyistä lohi ja siikapitoisista vesistä oheisesta linkistä Lohisiika

http://map.genimap.com/MMM/Kalastuskieltoalue/Kalastuskieltoalue

Moni kalastaja tuskailee löytääkseen oikeat tilinumerot voidakseen maksaa
kalastukseen liittyvät maksut. Kävikö sinullekin näin? Elämää voi tässä
kohtaa helpottaa liittymällä internetissä maa- ja metsätalousministeriön
kalastuksenhoitomaksurekisteriin.

Rekisterissä oleville henkilöille lähetetään vuosittain joulukuussa
esitäytetty kalastuksenhoitomaksulomake sekä paljon kalastukseen liittyvää
hyödyllistä informaatiota.Ne rekisteröidyt jotka maksavat kalastuksenhoitomaksun käyttäen kotiin
lähetettyä henkilökohtaista maksulomaketta tai siinä mainittua viitenumeroa,
saavat postitse kotiin kätevän kalastuskortin. Luottokorttikokoinen,
säänkestävä kalastuskortti on näppärä pitää mukana kalareissulla ja se
toimii todistuksena maksetusta kalastuksenhoitomaksusta.
Kortin katoaminenkaan ei ole katastrofi sillä mikäli henkilökohtaisella
tilisiirtolomakkeella maksettu kuitti katoaa, tilalle saa veloituksetta
todistuksen suoritetusta maksusta.

Kalastuksenhoitomaksurekisteri kasvaa kovaa vauhtia ja siinä onkin jo lähes
250 000 henkilöä. Mikäli et ole vielä rekisterissä ja haluat ilmoittautua
sinne, täytä kalastuksenhoitomaksurekisterin ilmoittautumislomake maa- ja
metsätalousministeriön nettisivuilla.

Viisaat nettivinkit kala-asioista saat Kymenlaakson kalatalouskeskuksen kotisivujen lisäksi Kalatalouden Keskusliiton nettiosoitteesta www.ahven.net ja rekisteröityminen tapahtuu maa- ja
metsätalousministeriön nettisivuilta osoitteesta. www.mmm.fi.

http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/kalastus_riista_porot/vapaa_ajankalastus/kalastuksenhoitomaksurekisteri.html